Kuka kirjoittaa tavallisen ihmisen näkökulmasta muuta kuin ne hullut iltalehtien nettipalstoilla? Ovatko he edes tavallisia ihmisiä? En tiedä, mutta toisaalta se äänenpaino siellä on tuttua duunipaikkojen tauko- ja kahvihuoneista. Sellaiset muka itsevarmat ja kovanahkaiset äijänketaleet puhuvat alentavaan sävyyn viherpiipertäjistä, feministeistä, kettutytöistä ja suvakeista. Miellän kuuluvani omalla sivistymättömällä tavallani tuohon duunariporukkaan, mutta samalla aatemaailmallisesti elämme ihan eri galakseissa. Siksi välttelen sellaisia rehvakkaita äijälaumoja, joita kiinnostaa lähinnä kalja, lätkä, autot ja machoilu. Meillä ei keskenään ole paljon keskusteltavaa mitä tulee maailmanparannukseen.
Toisaalta ajatuksenjuoksuni ja lyhyet tekstini voi olla heille ja meille muille tavallisille pulliaisille helpompaa omaksua kuin faktoilla viilattu, pikkurilli pystyssä kirjoitettu, asiapitoinen, 800-sivuinen ilmastoraportti. Toivoisin, että kykenisimme luomaan jonkinlaisen ymmärrettävän sillan tieteellisistä tutkimuksista arkikieleen ja arkimieleen. Vaan tuskinpa minä olen siinä porukassa. Päin vastoin, tulin vain tyrkyttämään omia näkemyksiäni ja kaivamaan verta nenästäni. Vittuilu ja suorasukaisuus nimittäin on se ainoa kieli, jota tollo ymmärtää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti