sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Uskon asiantuntijoita

Maailman ongelmista on pilvin pimein päteviä raportteja, joita minun ei tarvitse eikä varmasti kannata esitellä. Todistusaineistoa on. Jos joku ei usko ilmastonmuutokseen tai vaikkapa lajien sukupuuttoaaltoihin, niin hän tuskin uskoo yhtään mihinkään todisteisiin, mitä tieteilijöillä on tarjota ympäristön pahenevasta tilasta. Sitä ihmettä ei kannata jäädä odottelemaan, jolloin kaikki olisi vakuuttuneita ympäristöongelmien olemassaolosta. Niistä, jotka ajavat jopa oman elomme vaakalaudalle. Siellä on aina joitain, jotka viimeiseen asti kieltävät kaiken, koska heidän elintapansa on uhattuna. Silloinkin, kun Saharan autiomaa on levinnyt Eurooppaan ja palmut kasvavat Suomenlahden rannalla, jos kasvavat enää nekään.

Minulle ympäristön paheneva tila on yhtä todellista kuin ympäristöahdistuskin. Enkä taatusti aio lähteä väittelyihin siitä, tapahtuuko se vai ei. Se on jo käynnissä, piste. Toisekseen, jos siellä on joku nokkela kaveri, joka tuntee ilmaston syy-seuraussuhteita, ilmastotiedettä, biologiaa ja maantiedettä, saa helposti meikäläisen pään pyörälle halutessaan. Ne on asioita, joita minä hallitse. Kuten todettu, olen vain tavallinen duunarin nutipää.

Minulle riittää, että tuolla on satoja ilmastoon ja ympäristöön perehtyneitä tieteilijöitä, jotka handlaa asiansa ja ovat suurinpiirtein yhtä mieltä siitä, että hommat on menossa päin persettä. Olisin vain toivonut, että se olisi riittänyt vallan kahvassa olevalle ministeritahollekin. Ei riittänyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti