Vuosikatsaus

Vuosi on lopuillaan. Ihmiset juhlivat tänään vuoden vaihtumista pommein ja raketein. Jossain päin maailmaa pommit ja raketit paukkuvat päivästä riippumatta. Täällä pamautellaan huvin vuoksi. En kiellä, ettenkö olisi lapsena itsekin viehättynyt tuosta leikistä. Varsinkin, kun niitä sai kavereita päin ammuskella. Rakettien ammuskelu ja koko juhlasta aiheutuva ympäristöhaitta on toki vain pientä meneillään olevan maanriiston rinnalla. Siksi katseeni kääntyy kuluvaan vuoteen, sen saavutuksiin.


Henkilökohtaisella tasolla voi pitää saavutuksena sitä, että olen jättänyt lihat itselleni ostamatta. Johan sitä ajatusta olen vuosikausia hautonutkin. Jonkin verran lihaa silti kulutan, jos se perheen muilta jäseniltä jää muutoin syömättä. Toisena saavutuksena voi pitää perheen yhteisestä autosta luopumista. Sitäkin oli vuosia haudottu ja viimein se saatiin rahapulan vuoksi toteutettua. Kolmantena merkittävänä asiana olen päättänyt ryhtyä lentolakkoon. Eli enää en syydä rahojani lentoyhtiöiden saastuttavaan toimintaan. Muita pikkutekoja on vihreisiin liittyminen ja erilaisiin eettisesti valmistettujen tuotteiden suosiminen. Enää edullisuus ei ole tärkeintä vaan tuotantomenetelmät, reilu kauppa ja kotimaisuus.


Pikkunäpertelyä sanoisi joku ja sitähän se on. Olen keskinkertainen torvelo, jonka lahjat eivät riitä enempään. Odotukset ja toiveet olivat nuorena paljon korkeammalla. Halusin olla uusi Linkola. Uskoin, että tahto vie läpi harmaan kivenkin ja uskon niin edelleen. Se, joka todella palavasti haluaa muuttaa maailmaa, pystyy siihen. Mutta ei minussa ole sellaista tahdonvoimaa, jolla siirrettäisiin vuoria ja pelastettaisiin maailma. Intoa ja energiaa ei riitä edes vähäisempäänkään rutistukseen. Olen nuoruudesta lähtien kaihtanut keskinkertaisuutta, mutta sellainen minusta on kasvanut: tavallinen duunari, merkityksetön tomppeli, osa systeemiä, paitsi kenties lähipiirilleni. Olen hyväksynyt vähäisyyteni maailman tapahtumien ketjussa. Ainoa antini maailmalle tulee olemaan korkeintaan ääneni vihreille ja pienimuotoinen vapaaehtoistyö. Se ei kuulosta paljolta eikä riittävältä. Näillä eväillä kohti uutta vuotta ja uusia pettymyksiä.