Taas se alkaa. Jokavuotinen jouluvouhotus. On kuin muurahaispesään olisi kustu, ihmiset säntäilevät sinne tänne lahjojen ja kiireen perässä. Kaupat lyövät lisää löylyä mainoksillaan ja tarjouksillaan. Kaikki kirkuvat huomiota. Minä haluan tämän, tämän ja tämän. Ostakaa, ostakaa! Hullunmylly on käynnissä.
Kaikki on hyvin ristiriitaista. Lapset vonkaa lahjoja, aikuiset eivät jää siinä ruikutuksessa paljoa jälkeen. Samaan aikaan kuitenkin pitäisi vähentää kulutusta, keskittyä materianpalvonnan sijaan Joulun henkiseen puoleen. Enkä viittaa nyt mihinkään uskonnolliseen, vaan yhdessäoloon ja hiljentymiseen. Lämpimiin tunnelmiin.
Vaihtoehtoja on. Lapsille voi etsiä ehkä jo jotain käytettyä. Tarviiko sen olla aina uutta, muovikääreisiin pakattua? Vai voisiko pakata kenties itse? Voisiko lahjat olla jotain materiatonta? Vaikka pääsylippu jonnekin tai lahjoitus?
Minä olen tehnyt omat toiveeni selväksi. Jos joku välttämättä haluaa minulle jotain materiaa antaa, niin laittakoot rahansa vaikka Luonnonperintösäätiön metsien ostoon, joka käytetään uusien suojelualueiden perustamiseen. Ei sitä parempaan voi rahojansa tuhlata. Se on paras lahja minulle ja jälkipolville. Kiitos.
Linkit:
https://www.luonnonperintosaatio.fi/fi/lahjoita/pala-ikimetsaa
https://www.sll.fi/tule-mukaan/lahjoita
https://wwf.fi/metsalahjoitus/
http://www.lahjaelaimille.fi/ (eläinten ystäville)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti